Suhtautumisella itseemme on iso merkitys hyvinvointimme kannalta. Myötätuntoinen suhtautuminen tukee jaksamistamme, kun taas kriittisyys ja vaativuus lisäävät ahdistusta, masennusta ja stressiä. Voimme vahvistaa myötätuntoa itseämme kohtaan harjoittelemalla.

Tapa suhtautua itseemme vaikuttaa tunteisiimme ja ajatuksiimme ja sitä kautta myös hyvinvointiimme.

Myötätunto itseämme kohtaan on jaksamisemme ja hyvinvointimme kannalta merkittävä tekijä. Se vähentää tutkitusti ahdistusta, masennusta ja uupumusta. Kun olemme itsellemme myötätuntoisia, koemme enemmän onnellisuutta ja tyytyväisyyttä elämässämme ja selviydymme kohtaamistamme haasteista ja epäonnistumisen hetkistä paremmin. Omalla suhtautusmisellamme voimme joko vähentää stressiä ja vahvistaa henkistä hyvinvointiamme tai kuormittaa jaksamistamme merkittävästi. 

Mitä itsemyötätunto tarkoittaa?

Johtava itsemyötätuntotutkija Kristin Neff on jakanut itsemyötätunnon kolmeen osa-alueeseen: ystävällisyyteen itselle, jaettuun ihmisyyteen sekä tiedostavaan läsnäoloon. Jos olemme itsemyötätuntoisia, osaamme olla ystävällisiä itsellemme, ymmärtää virheiden ja epäonnistumisten kuuluvan ihmisyyteemme ja tiedostamme liioittelematta tai väheksymättä tunteemme ja ajatuksemme. Jos meillä on heikko itsemyötätunto, suhtaudumme itseemme usein kriittisesti ja vaativasti, koemme olevamme yksin virheidemme kanssa ja suhtaudumme ajatuksiimme ja tunteisiimme tuomitsevasti, välttelevästi tai liioittelevasti.

Millainen on hyvä itsemyötätunto?

• Suhtaudun itseeni ystävällisesti.
• Ymmärrän virheiden ja puutteiden kuuluvan ihmisyyteen.
• Tiedostan tunteeni ja ajatukseni tuomitsematta, vähättelemättä tai liioittelematta niitä.

Millainen on heikko itsemyötätunto?

• Suhtaudun itseeni kriittisesti.
• Koen olevani yksin puutteellinen ja epäonnistunut tässä maailmassa.
• En osaa kohdata tunteitani ja ajatuksiani, vaan suhtaudun niihin tuomitsevasti, liioittelevasti tai välttelevästi.

Lue lisää itsemyötätunnosta ja testaa oma itsemyötätuntosi: itsemyötätuntotesti.