Myötätuntoinen vanhemmuus

Myötätuntoinen vanhemmuus tukee lapsen hyvinvointia

Itsemyötätunto heijastuu vanhemmuuteemme. Myötätuntoisina koemme vanhemmuudessa vähemmän stressiä ja olemme lapsellemme vähemmän kriittisiä. Itsekriittisinä stressaannumme lapsemme tunnereaktioista ja arvostelemme häntä herkästi. Voimme vahvistaa myötätuntoa vanhemmuudessamme harjoittelemalla.

Myötätuntoinen vanhemmuus tukee koko perheen vuorovaikutusta ja hyvinvointia. Se näkyy perheen arjessa lämpönä ja läsnäolona, läheisyytenä ja auttamisena, ongelmista puhumisena ja toisen tukemisena sekä lohduttamisena. Myötätuntoisessa vanhemmuudessa kannustetaan ja kiitetään, sallitaan kaikenlaiset tunteet sekä kosketetaan ja halataan. Myötätuntoisena vanhempana yritämme miettiä, mikä on meidän perheellemme parhaaksi ja meidän arvojemme mukaista riippumatta toisten vaatimuksista ja odotuksista. 

Myötätuntoisen vanhemmuuden kautta lapsemme voi näyttää perheessä kaikki puolensa ja kasvaa omaksi itsekseen. Myötätunto luo läheisen yhteyden perheenjäsentemme välille. Se tukee myös lapsemme myöhempää kehitystä. Myötätuntoinen vanhemmuus vahvistaa lapsen psyykkistä hyvinvointia sekä sosiaalista että tiedollista kehitystä, jotka heijastuvat lapsen tulevaan koulumenestykseen, kaverisuhteisiin ja myöhempään elämässä pärjäämiseen. 

Myötätuntoinen vanhemmuus vahvistaa lapsen psyykkistä hyvinvointia sekä sosiaalista että tiedollista kehitystä.

Itsemyötätuntoisten vanhempien ja myötätuntoisen vanhemmuuden kautta lapsemme voi rakentaa myötätuntoista suhtautumista itseensä. Itsemyötätunto tukee lapsemme kasvua ja kehitystä hänen kohtaamissaan haasteissa ja vaikeissa elämäntilanteissa. Se vähentää lastemme kokemaa ahdistusta, masennusta ja stressiä ja lisää optimismia ja tyytyväisyyttä elämään. Myötätunnolla on iso merkitys myöhemmän elämämme kannalta.

Kriittinen vanhemmuus

Kriittinen vanhemmuutemme on vahingollista perheen vuorovaikutukselle, perheyhteydelle sekä perheenjäsenten hyvinvoinnille. Kriittinen vanhemmus näkyy arjessa usein tyytymättömyytenä, kärttyisyytenä, suorituskeskeisyytenä ja kohtaamattomuutena. Saatamme keskittyä suorittamaan omaa elämäämme ja työtehtäviämme, olla paljon poissa ja jättää lapsemme pärjäämään paitsi arjessa myös ongelmatilanteissa yksin omien tunteidensa ja ajatustensa kanssa. 

Kriittisinä vanhempina siirrämme herkästi eteenpäin pärjäämisen mallia, jossa ulkoisilla asiolla, kuten asunnolla, tavaroilla ja titteleillä, on usein iso merkitys. Emme ota puheeksi huolia ja murheita, vaan oletamme jokaisen kantavan ne yksin. Saatamme sulkeutua omien ongelmiemme kanssa perhemme ulkopuolelle ja luoda siten perheeseemme etäisyyden ilmapiiriä. Keskittyssämme täyttämään toisilta ulkopuolelta tulevia vaatimuksia ja odotuksia, saatamme unohtaa omat arvomme, oman hyvinvointimme ja itsemme – samalla lapsemme hyvinvoinnin ja ainutlaatuisen kasvun ja kehityksen omaksi itsekseen. Saatamme olla liian kriittisiä ja vaativia omaa lastamme kohtaan, sillä olemmehan sitä itsellemmekin. Etäisessä, kriittisessä ja poissaolevassa ilmapiirissä lapsen on haastavaa kasvaa kokonaan omaksi itsekseen ja siksi hän rakentaakin usein itselleen roolin, jolla pärjää. 

Kriittisten vanhempien lapsista tulee herkästi myös itselleen kriittisiä ja vaativia.

Kriittisellä vanhemmuudella asettamme usein haasteita lastemme myöhemmälle hyvinvoinnille. Itsekriittiset kokevat elämässään enemmän ahdistusta, masennusta ja stressiä. Itsekriittisyydellä on iso merkitys elämäämme kuormittavana ja pärjäämistämme haastavana tekijänä.

  • Suhtautumista lapsen virheisiin ja puutteisiin ystävällisesti 
  • Lämpöä, läsnäoloa ja läheisyyttä
  • Ongelmista puhumista 
  • Avun pyytämistä ja tarjoamista
  • Kykyä kohdata hyväksyvästi lapsen kaikki tunteet
  • Kannustusta, kiitosta ja lohdutusta
  • Suhtautumista lapseen arvostellen ja kriittisesti 
  • Etäisyyttä ja poissaoloa
  • Tyytymättömyyttä ja vaativuutta
  • Puhumattomuutta ja sulkeutuneisuutta
  • Kyvyttömyyttä kohdata lapsen tunteita
  • Yksin pärjäämistä ja ulkoisiin asioihin keskittymistä
  • Yksinäisyyttä ja eristäytymistä

Lue lisää aiheesta ja testaa vanhemmuutesi myötätunto: Myötätuntoinen vanhemmuus -testi