Arnett, J. J. (2015. Emerging adulthood. The winding road from late teens through the twenties. (2. pianos) Oxford University Press.

Aula Research -selvitys (2017). Selvityksen teettäjinä Suomalaisen Työn Liitto, Työterveyslaitos, Tekes ja TEM:in Työelämä 2020-han- ke. https://yle.fi/uutiset/3-9842907.

Aunola, K. & Sorkkila, M. (2018). Vanhemmuuden voimavara- ja kuormitustekijät – tutkimus (VoiKu). Psykologian laitos. Jyväskylän yliopisto.

Barlow, J., Smailagic, N., Huband, N., Roloff, V. & Bennett, C. (2012). Group-Based Parent Training Programmes for Improving Parental Psychosocial Health. Cochrane Database of Systematic Reviews 2012, Issue 6.

Cacciatore, R., Heinonen, S. Juvakka, E. & Oulasmaa, M. (2006). Pysytään yhdessä. Väestöliitto. Otava.

Conti, R. (2015). Compassionate Parenting as a Key to Satisfaction, Efficacy and Meaning among Mothers of Children with Autism. Journal of Autism and Developmental Disorders, 45(7), 2008–2018.

Dennis, C-L. (2003). Peer support within a health care context: a concept analysis. International Journal of Nursing Studies, Vol. 40 (3), 321–332.

Durtschi, J. A. (2017). The Dyadic Effects of Supportive Coparen- ting and Parental Stress on Relationship Quality Across the Tran- sition to Parenthood. Journal of Marital and Family Therapy, 43, 308–321.

Fadjukoff, P. (2007). Identity formaiton in adulthood. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto.

Feinberg, M. E. (2003). The Internal Structure and Acological Context of Coparenting: A Framework for Research and Intervention. Parenting: Science and Practice, 3(2), 95–131.

Haaranen, A. (2012). Realistinen arviointi lapsiperheiden vanhempainryhmistä. Muutokset perheen terveydessä ja vaikuttavuutta edistävät toiminnat. Väitöskirja. Itä-Suomen yliopisto.

Hall, C. W., Row, K.A., Wuensch, K. L. & Godley, K. L. (2013). The Role of Self-Compassion in Physical and Psychological Well-Being. The Journal of Psychology, 147, 311–323.

Korja, R. (2017). The Relations Between Maternal Prenatal Anxiety or Stress and Child’s Early Negative Reactivity or Self-Regulation: A Systematic Review. Child Psychiatry Hum Dev, 48 (6), 851–869.

Kroger, J. (2007). Identity development. Adolescence through adul- thood. 2. painos. Sage Publications.

Lambert, J.; Barnstable, G.; Minter, E.; Cooper, J, & McEwan, D. (2022). Taking a One-Week Break from Social Media Improves Well-Being, Depression, and Anxiety: A Randomized Controlled Trial. Cyberpsychology, Behavior, and Social Networking, 25:5, 287-293.

Mahlakaarto, S. (2010). Subjektiksi työssä. Identiteettiä rakentamassa voimaantumisen kehitysohjelmassa. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto.

Mannerheimin Lastensuojeluliitto (2019). Vanhemman ääni -kysely. Raportti vanhemmuutta kuormittavista huolista. https:// docplayer.fi/164024102-Vanhemman-aani-kysely-raportti-van- hemmuutta-kuormittavista-huolista.html

Mannerheimin Lastensuojeluliitto (2023). 12-15-vuotiaan persoonallisuuden kehitys. www.mll.fi/vanhemmille/lapsen-kasvu-ja-kehitys/12-15-v/12-15-vuotiaan-persoonallisuuden-kehitys

Mayseless, O. (toim.) (2006). Parenting Representation. Theory, Research, and Clinical Implications. Cambridge University Press. Mieli ry. (2023). Itsetuntemus ja itsetunto. https://mieli.fi/vahvis- ta-mielenterveyttasi/itsetuntemus-ja-itsetunto/millaisia-asioita-arvostan

Moreira, H., Gouveia, M. J., Carona, C., Silva, N. & Canavarro, M. C. (2015). Maternal Attachment and Children’s Quality of Life: The Mediating Role of Self-Compassion and Parenting Stress. Journal of Child and Family Studies, 24, 2332-2344.

Männikkö, K. (2001). Adult Attachment Styles. A Person–Oriented Approach. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto.

Neff, K. D. (2023). Self-Compassion: Theory, Method, Research, and Intervention. Annual Review of Psychology, 74, 193-217.

Neff, K. (2016). Itsemyötätunto. Luovu itsesi soimaamisesta ja löydä itsevarmuutesi. Viisas Elämä Oy.

Neff, K. D. & Beretvas, N. (2013). The role of self-compassion in romantic relationships. Self and Identity, 12, 78-98.

Neff, K. D. (2011). Self-Compassion, Self-Esteem, and Well-Being. Social and Personality Psychology Compass, 5, 1–12.

Neff, K. D. (2003b). Self-compassion: An alternative conceptualiza- tion of a healthy attitude toward oneself. Self and Identity, 2, 85-102.

Opetushallitus (2023). Miina ja Ville. Opettajan aineisto. Arvon ja normin käsite. https://www.oph.fi/fi/oppimateriaali/miina-ja-ville-opettajan-oppaita/miina-ja-ville-etiikkaa- etsimassa-17

Pelkonen, M. & Hakulinen, T. (2002). Voimavaroja vahvistava malli perhehoitotyöhön. Hoitotiede 14(5), 202–212.

Pelkonen, M. (1994). Lapsiperheiden voimavarat ja niiden vahvistaminen hoitotyön keinoin. Väitöskirja. Kuopion yliopisto.

Pessi, A. B., Martela, F. & Paakkanen, M. (toim.) (2017). Myötätunnon mullistava voima. PS-kustannus.

Pietikäinen, J. T., Kiviruusu, O., Kylliäinen, A., Pölkki, P., Saarenpää-Heikkilä, O., Paunio, T. E. & Paavonen, J. (2019). Maternal and Paternal Depressive Symptoms and Children’s Emotional Problems at Age Two and Five Years: A Longitudinal Study. Journal of Child Psychology and Psychiatry.

Psychogiou, L., Legge, K., Parry, E., Mann, J., Nath, S. Ford, T. & Kuyken, W. (2016). Self-compassion and parenting in mothers and fathers with depression. Mindfulness, 7(4), 896- 908.

Roskam, I., Raes, M.-E. & Mikolajczak, M. (2017). Exhausted parents: Development and preliminary validation of the parental bur- nout inventory. Frontiers in Psychology.

Sirois, F. M., Bogels, S. & Emerson, L. (2019). Self-compassion improves parental well-being in response to challenging parenting events. The Journal of Psychology, 153(3), 327- 341.

Sorkkila, M. & Aunola, K. (2019). Risk Factors for Parental Burnout among Finnish Parents: The Role of Socially Prescribed Perfectionism. Journal of Child and Family Studies.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (2023). Kouluterveyskysely 8-9. lk. https://thl.fi/fi/tutkimus- ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/kouluterveyskysely/kouluterveyskyselyn-tulokset

Uljas, T., Rönkä, A., Malinen, K., Aunola, K. & Jokinen, K. (2021). Vanhemmuusryhmät vanhempien itsemyötätunnon vahvistajana. Perhe- ja pariterapialehti, Vol 37(1), 42-69. https://perhepolku.fi/wp-content/uploads/2021/05/vanhemmuusryhmat-vanhempien-itsemyotatunnon-vahvistajana.pdf

Volanen, S.-M. (2011). Sense of Coherence. Determinants and Consequences. Väitöskirja. Helsingin yliopisto.

Vorma, H., Rotko, T., Larivaara, M. & Kosloff, A. 2020. Kansallinen mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelma vuosille 2020–2030. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:6. Helsinki. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162053

Vänskä, K., Laitinen-Väänänen, S., Kettunen, T. & Mäkelä, J. (2011). Onnistuuko ohjaus? Sosiaali- ja terveysalan ohjaustyössä kehittyminen. Edita.