Antonovsky, A. (1979). Health, stress and coping. San Francisco. Jossey-Bass.

Antonovsky, A. (1987) Unraveling the mystery of health. How people manage stress and stay well. San Francisco. Jossey-Bass.

Barlow, J., Smailagic, N., Huband, N., Roloff, V. & Bennett, C. (2014). Group-based parent training programmes for improving parental psychosocial health. Cochrane Database of Systematic Reviews, 5. Art. No.: CD002020. https://doi.org/10.1002/14651858.CD002020.pub4

Bowlby, J. (1969). Attachment and Loss. Vol. 1. Attachment. New York Basic Books.

Bradford, A. B., Burningham, K. L., Sandberg, J. G. & Johnson, L. N. (2016). The Association between the Parent-Child Relationship and Symptoms of Anxiety and Depression: The Roles of Attachment and Perceived Spouse Attachment Behaviors. Journal of Marital and Family Therapy. Vol 43, Issue 2 April 2017, 291–307.

Cacciatore, R., Heinonen, S. Juvakka, E. & Oulasmaa, M. (2006). Pysytään yhdessä. Väestöliitto. Otava.

Challacombe, F. L., Pietikäinen, J. T.,Kiviruusu, O.,Saarenpää-Heikkilä, O., Paunio, T. &Paavonen, J. E. (2022). Paternal perinatal stress is associated with children’s emotional problems at 2 years. The Journal of Child Psychology and Psychiatry. https://doi.org/10.1111/jcpp.13695

Chess, S. & Thomas, A. (1984). Origins and evolution of behavior disorders: From infancy to early adult life. Harvard University Press.

Conti, R. (2015). Compassionate Parenting as a Key to Satisfaction, Efficacy and Meaning among Mothers of Children with Autism. Journal of Autism and Developmental Disorders, 45(7), 2008–2018.

Dennis, C-L. (2003). Peer support within a health care context: a concept analysis. International Journal of Nursing Studies, Vol. 40 (3), 321–332.

Durtschi, J. A. (2017). “The Dyadic E!ects of Supportive Coparenting and Parental Stress on Relationship Quality Across the Transition to Parenthood. Journal of Marital and Family Therapy, 43, 308–321.

Fadjukoff, P. (2007). Identity Formation in Adulthood. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto.

Feinberg, M. E. (2003). “The Internal Structure and Acological Context of Coparenting: A Framework for Research and Intervention. Parenting: Science and Practice, 3(2), 95–131.

Golombok, Susan (2015). Modern Families. Parents and Children in New Family Forms. Cambridge University Press.

Haaranen, A. (2012). Realistinen arviointi lapsiperheiden vanhempainryhmistä. Muutokset perheen terveydessä ja vaikuttavuutta edistävät toiminnat. Väitöskirja. Itä-Suomen yliopisto.

Hall, C. W., Row, K.A., Wuensch, K. L. & Godley, K. L. (2013). “The Role of Self-Compassion in Physical and Psychological Well-Being. “e Journal of Psychology, 147, 311–323.

Hakulinen, T., Pelkonen, M., Salo, J. & Kuronen, M. (2015). Meille tulee vauva. Opas vauvan odotukseen ja hoitoon. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Hakulinen-Viitanen, T., Hietanen-Peltola, M., Hastrup, A. & Pelkonen, M. (2012) Perheen merkitys lapsen hyvinvoinnille. Teoksessa: Laaja terveystarkastus. Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon. Opas 22, 63–67.

Häggman-Laitila A. (2003). Early Support Needs of Finnish Families with Small Children. Journal of Advanced Nursing, 41, 595–606.

Janhunen, K. & Oulasmaa, M. (toim.) (2008). Äidin kielletyt tunteet. Väestöliitto.

Karlsson, L. (2017). Millaisen kasvuympäristön aivot tarvitsevat? Lapsen
kehitys neurotieteen näkökulmasta. Lastensuojelun Keskusliitto. https://
www.slideshare.net/LastensuojelunKeskusliitto/linnea-karlsson-millaisen-kasvuympristn-aivot-tarvitsevat-lapsen-kehitys-neurotieteen-nkkulmasta-80449617

Klemetti, R. & Hakulinen-Viitanen, T. (toim.) (2013). Äitiysneuvolaopas – Suosituksia äitiysneuvolatoimintaan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Klemetti, R., Vuorenmaa, M., Ikonen, R., Hedman, L., Ruuska, T., Kivimäki, H. & Rajala, R. (2018). Mitä vauvaperheille kuuluu? LTH-tutkimuksen 3-4-kuukautisten vauvojen ja heidän perheidensä pilottitutkimuksen perusraportti. Työpaperi: 2018/018. http://urn.$/URN:ISBN:978-952-343-121-8

Klemetti, R., Vuorenmaa, M. & Helakorpi, S. (2021). Vauvaperheiden hyvinvointi – FinLapset-kyselytutkimus 2020: Koronaepidemia on heikentänyt vauvaperheiden jaksamista – tyytyväisyys perhe-elämään silti suurta. Tilastoraportti : 6/2021. https://urn.$/URN:NBN:$-fe202103227990

Kontula, O. (2013). Yhdessä vai erikseen? Tutkimus suomalaisten parisuhteiden vahvuuksista, ristiriidoista ja erojen syistä. Väestöliiton Perhebarometri 2013. Väestöliitto. Väestöntutkimuslaitos.

Korja, R. (2017). “The Relations Between Maternal Prenatal Anxiety or Stress and Child’s Early Negative Reactivity or Self-Regulation: A Systematic Review. Child Psychiatry Hum Dev, 48 (6), 851–869.

Kroger, J. (1999). Identity Development: Adolescence “Through Adulthood. 2.
painos. Sage Publications.

Lehto, S., Tuulari, J. J., Karlsson, L., Parkkola, R., Karlsson, H. & Scheinin, N.
M. (2016). Miten varhainen stressi vaikuttaa aivojen kehitykseen? Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim, 132(15):1345-51. https://www.duodecimlehti.$/duo13239

Mahlakaarto, S. (2010). Subjektiksi työssä. Identiteettiä rakentamassa voimaantumisen kehitysohjelmassa. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto.

Malinen, K. (2012). Parisuhde pikkulapsiperheessä. Väitöskirja. Jyväskylän
yliopisto.

Mayseless, O. (toim.) (2006). Parenting Representation. “Theory, Research,
and Clinical Implications. Cambridge University Press.

Moreira, H., Gouveia, M. J., Carona, C., Silva, N. & Canavarro, M. C. (2015).
Maternal Attachment and Children’s Quality of Life: “The Mediating Role of
Self-Compassion and Parenting Stress. Journal of Child and Family Studies,
24, 2332-2344.

Männikkö, K. (2001). Adult Attachment Styles. A Person-Oriented Approach. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto.

Neff, K. D. (2011). Self-Compassion, Self-Esteem, and Well-Being. Social and
Personality Psychology Compass, 5, 1–12.

Neff, K. D. & Beretvas, N. (2013). “The role of self-compassion in romantic
relationships. Self and Identity, 12, 78–98.

Nyström, K. & Öhring, K. (2003). Parenthood Experiences During the
Child’s First Year: Literature Review. Journal of Advanced Nursing, 46 (3),
319–330.

Pelkonen, M. & Hakulinen, T. (2002). Voimavaroja vahvistava malli perhehoitotyöhön. Hoitotiede 14(5), 202–212.

Pelkonen, M. (1994). Lapsiperheiden voimavarat ja niiden vahvistaminen
hoitotyön keinoin. Väitöskirja. Kuopion yliopisto.

Pessi, A. B., Martela, F. & Paakkanen, M. (toim.) (2017). Myötätunnon mullistava voima. PS-kustannus.

Pietikäinen, J. T., Kiviruusu, O., Kylliäinen, A., Pölkki, P., Saarenpää-Heikkilä, O., Paunio, T. E. & Paavonen, J. (2019). Maternal and Paternal Depressive Symptoms and Children’s Emotional Problems at Age Two and Five Years: A Longitudinal Study. Journal of Child Psychology and Psychiatry. https://doi.
org/10.1111/jcpp.13126

Psychogiou, L., Legge, K., Parry, E., Mann, J., Nath, S. Ford, T. & Kuyken, W. (2016). Self-compassion and parenting in mothers and fathers with depression. Mindfulness, 7(4), 896–908.

Pukkala, T. (2006). Millaiset avioliitot kestävät. Väitöskirja. Lapin yliopisto.

Roskam, I., Raes, M.-E. & Mikolajczak, M. (2017). Exhausted Parents: Development and Preliminary Validation of the Parental Burnout Inventory.
Frontiers in Psychology. https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/fpsyg.2017.00163/full

Salo, S. (2011). Parisuhdeongelmat ja lasten psyykkinen hyvinvointi: kaksi
tutkimusnäkökulmaa. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto.

Savio, M. (2017). Vauvaperheen perhedynamiikka – Monimenetelmätapaustutkimus perhesuhteista ja vuorovaikutuksesta lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto.

Sirois, F. M., Bogels, S. & Emerson, L. (2019). Self-compassion improves parental well-being in response to challenging parenting events. “e Journal of Psychology, 153(3), 327–341. https://doi.org/10.1080/00223980.2018.1523123

Sorkkila, M. & Aunola, K. (2019). Risk Factors for Parental Burnout among
Finnish Parents: “The Role of Socially Prescribed Perfectionism. Journal of
Child and Family Studies. https://doi.org/10.1007/s10826-019-01607-1

Uljas, T., Rönkä, A., Malinen, K., Aunola, K. & Jokinen, K. (2021). Vanhemmuusryhmät vanhempien itsemyötätunnon vahvistajana. Perhe- ja pariterapialehti, Vol 37(1), 42-69. https://perhepolku.$/wp-content/uploads/2021/05/vanhemmuusryhmat-vanhempien-itsemyotatunnon-vahvistajana.pdf

Valtioneuvosto (2021). Lapset, nuoret ja koronakriisi: Lapsistrategian koronatyöryhmän arvio ja esitykset lapsen oikeuksien toteuttamiseksi. http://urn.$/URH:ISBN:978-952-383-674-7

Viinikka, A. (toim.) (2014). Mentalisaatio perheiden kohtaamisessa. Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Hämeen Kirjapaino Oy.

Volanen, S.-M. (2011). Sense of Coherence. Determinants and Consequences. Väitöskirja. Helsingin yliopisto.

Vuorenmaa, M. (2019). Pienten lasten ja heidän perheidensä hyvinvointi. Tilastoraportti: 10/2019. https://urn.$/URN:NBN:$-fe2019050214035

Vänskä, K., Laitinen-Väänänen, S., Kettunen, T. & Mäkelä, J. (2011). Onnistuuko ohjaus? Sosiaali- ja terveysalan ohjaustyössä kehittyminen. Edita.

Vänskä, M. (2017). Raskausajalta keskilapsuuteen: Äitien ja isien mielenterveys lapsen mielenterveyden ja kehityksen ennustajana. Väitöskirja. Tampereen yliopisto.