Aro , T. & Laakso, M-L. (toim.) (2011). Taaperosta taitavaksi toimijaksi. Itsesäätelytaitojen kehitys ja tukeminen. Niilo Mäki Instituutti.

Aula Research -selvitys (2017). Selvityksen teettäjinä Suomalaisen Työn Liitto, Työterveyslaitos, Tekes ja TEM:in Työelämä 2020-han- ke. Haettu https://yle.fi/uutiset/3-9842907.

Aunola, K. & Sorkkila, M. (2018). Vanhemmuuden voimavara- ja kuormitustekijät -tutkimus (VoiKu). Psykologian laitos. Jyväskylän yliopisto.

Barlow, J., Smailagic, N., Huband, N., Roloff, V. & Bennett, C. (2012). Group-Based Parent Training Programmes for Improving Parental Psy-chosocial Health. Cochrane Database of Systematic Reviews 2012, Issue 6.

Bauer, A., Parsonage, M., Knapp, M., Iemmi, V. & Adelaja, B. (2014). Costs of prenatal mental health problems. London School of Economics and Political Science. London, UK.

Cacciatore, R., Heinonen, S. Juvakka, E. & Oulasmaa, M. (2006). Pysytään yhdessä. Väestöliitto. Otava.

Conti, R. (2015). Compassionate Parenting as a Key to Satisfaction, Efficacy and Meaning among Mothers of Children with Autism. Journal of Autism and Developmental Disorders, 45(7), 2008–2018.

Dennis, C-L. (2003). Peer support within a health care context: a concept analysis. International Journal of Nursing Studies, Vol. 40 (3), 321–332.

Durtschi, J. A. (2017). The Dyadic Effects of Sup- portive Coparenting and Parental Stress on Relationship Quality Across the Transition to Parent-hood. Journal of Marital and Family Therapy, 43, 308–321.

Feinberg, M. E. (2003). The Internal Structure and Acological Context of Coparenting: A Framework for Research and Intervention. Parenting: Science and Practice, 3(2), 95–131.

Fisher, B. (2007). Jälleenrakennus. Kun suhteesi päättyy. Kehityk- sen avaimet.

Golombok, S. (2015). Modern Families. Parents and Children in New Family Forms. Cambridge University Press.

Haaranen, A. (2012). Realistinen arviointi lapsiperheiden vanhempainryhmistä. Muutokset perheen terveydessä ja vaikuttavuutta edistävät toiminnat. Väitöskirja. Itä-Suomen yliopisto.

Hall, C. W., Row, K.A., Wuensch, K. L. & Godley, K. L. (2013). The Role of Self-Compassion in Physical and Psychological Well-Being. The Journal of Psychology, 147, 311–323.

Hakulinen-Viitanen, T., Hietanen-Peltola, M., Hastrup, A. & Pelko- nen, M. (2012). Perheen merkitys lapsen hyvinvoinnille. Teoksessa: Laaja terveystarkastus. Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon. Opas 22, 63–67.

Häggman-Laitila A. (2003). Early Support Needs of Finnish Families with Small Children. Journal of Advanced Nursing, 41, 595–606. Hänninen, V. (1999). Sisäinen tarina, elämä ja muutos. Väitöskirja. Tampereen yliopisto.

Karlsson, L. (2017). Millaisen kasvuympäristön aivot tarvitsevat? Lapsen kehitys neurotieteen näkökulmasta. Lastensuojelun Kes- kusliitto. https://www.slideshare.net/LastensuojelunKeskusliitto/ linnea-karlsson-millaisen-kasvuympristn-aivot-tarvitsevat-lapsen-kehitys-neurotieteen-nkkul-masta-80449617

Keltikangas-Järvinen, L. (2004). Temperamentti. Ihmisen yksilöllisyys. WSOY.

Kiianmaa, K. (2005). Rakentava valinta – Toimivan parisuhteen puolesta. Kehityksen Avaimet.

Klemetti, R., Vuoremaa, M., Ikonen, R., Hedman, L., Ruuska, T., Kivimäki, H. & Rajala, R. (2018). Mitä vauvaperheille kuuluu? LTH-tutkimuksen 3-4-kuukautisten vauvojen ja heidän perheidensä pilottitutkimuksen perusraportti. Työpaperi: 2018_018.

Korja, R. (2017). The Relations Between Maternal Prenatal Anxiety or Stress and Child’s Early Negative Reactivity or Self-Regulation: A Systematic Review. Child Psychiatry Hum Dev, 48 (6), 851–869.

Kroger, J. (1999). Identity Development: Adolescence Through Adulthood. 2. painos. Sage Publications.

Mahlakaarto, S. (2010). Subjektiksi työssä. Identiteettiä rakenta- massa voimaantumisen kehitysohjelmassa. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto.

Malinen, K. (2012). Parisuhde pikkulapsiperheessä. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto.
Mannerheimin Lastensuojeluliitto (2019).

Vanhemman ääni -kysely. Raportti vanhemmuutta kuormittavista huolista. Haettu 25.10.2021: https://docplayer.fi/164024102-Vanhemman-aani-kysely-raportti-vanhemmuutta-kuormittavista-huolista.html

Mayseless, O. (toim.) (2006). Parenting Representation. Theory, Research, and Clinical Implications. Cambridge University Press.

Moreira, H., Gouveia, M. J., Carona, C., Silva, N. & Canavarro, M. C. (2015). Maternal Attachment and Children’s Quality of Life: The Mediating Role of Self-Compassion and Parenting Stress. Journal of Child and Family Studies, 24, 2332-2344.

Männikkö, K. (2001). Adult Attachment Styles. A Person–Oriented Approach. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto.

Neff, K. (2016). Itsemyötätunto. Luovu itsesi soimaamisesta ja löydä itsevarmuutesi. Viisas Elämä Oy.

Neff, K. D. & Beretvas, N. (2013). The role of self-compassion in romantic relationships. Self and Identity, 12, 78-98.

Neff, K. D. (2011). Self-Compassion, Self-Esteem, and Well-Being. Social and Personality Psychology Compass, 5, 1–12.

Neff, K. D. (2003b). Self-compassion: An alternative conceptualization of a healthy attitude toward oneself. Self and Identity, 2, 85-102.

Pelkonen, M. & Hakulinen, T. (2002). Voimavaroja vahvistava malli perhehoitotyöhön. Hoitotiede 14(5), 202–212.

Pelkonen, M. (1994). Lapsiperheiden voimavarat ja niiden vahvis- taminen hoitotyön keinoin. Väitöskirja. Kuopion yliopisto.

Pessi, A. B., Martela, F. & Paakkanen, M. (toim.) (2017). Myötätunnon mullistava voima. PS-kustannus.

Pietikäinen, J. T., Kiviruusu, O., Kylliäinen, A., Pölkki, P., Saarenpää-Heikkilä, O., Paunio, T. E. & Paavonen, J. (2019). Maternal and Paternal Depressive Symptoms and Children’s Emotional Problems at Age Two and Five Years: A Longitudinal Study. Journal of Child Psychology and Psychiatry.

Psychogiou, L., Legge, K., Parry, E., Mann, J., Nath, S. Ford, T. & Kuyken, W. (2016). Self-compassion and parenting in mothers and fathers with depression. Mindfulness, 7(4), 896-908).

Roskam, I., Raes, M.-E. & Mikolajczak, M. (2017). Exhausted parents: Development and preliminary validation of the parental burnout inventory. Frontiers in Psychology.

Sirois, F. M., Bogels, S. & Emerson, L. (2019). Self-compassion improves parental well-being in response to challenging parenting events. The Journal of Psychology, 153(3), 327-341.

Sorkkila, M. & Aunola, K. (2019). Risk Factors for Parental Burnout among Finnish Parents: The Role of Socially Prescribed Perfectionism. Journal of Child and Family Studies.

Uljas, T., Rönkä, A., Malinen, K., Aunola, K. & Jokinen, K. (2021). Vanhemmuusryhmät vanhempien itsemyötätunnon vahvistajana. Perhe- ja pariterapialehti, Vol 37(1), 42-69. https://perhepolku.fi/wp-content/uploads/2021/05/vanhemmuusryhmat-vanhempien-itsemyotatunnon-vahvistajana.pdf

Volanen, S.-M. (2011). Sense of Coherence. Determinants and Consequences. Väitöskirja. Helsingin yliopisto.

Vuorenmaa, M. (2018). Pienten lasten ja heidän perheidensä hyvinvointi 2018. Tilastoraportti: 10_2019.